sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

Jennan huipputreenit 3.2.2015

Helmikuu pyrähti käyntiin ja loppukauden kouluttajaksi tuli Jenna Caloander. Tiedossa on siis loistavia treenejä hyvällä fiiliksellä. Koiranahan toimii nyt Milla, joka siis siirtyi Ellin tilalle mammaloman ajaksi. 


Kauhun sekaisin tuntein katsoin rataa, koska takaatyönnöistä olen kadottanut rytmityksen kokonaan. Myös keppien avokulmat ovat jääneet liian vähälle treenaukselle. Vaikka fiilis oli hyvä ennen treenejä painoi pieni univaje fyysistä kuntoa alas. 

Noh eikun radalle. alku sujui todella hienosti. Putki/puomi erottelu ei tuottanut mitään ongelmia. Ongelmat alkoivat kuten pelkäsin esteeltä 6, joka oli toinen takaatyöntö. Pienellä hinkkauksella saatiin tuo toinen kuntoon, mutta vika tuotti ongelmia vähän liikaakin. Ennakoin putkelle lähtöä niin paljon, että esteen 7 työntö jäi aina vain vajaaksi. Ratkaisuksi tuohon ongelmaan oli, että juoksin putken ulkopuolella ja leikkasin kepeille. Hyvin kesti Milla niin takaaleikkauksen kun avokulmankin. Ekalla yrittämällä ei tahtonut Milla kääntyä poispäinkäännöllä 16 putkeen, mutta muistuttelun jälkeen alkoi sekin sujua. Linja 17-18 ei tuottanut ongelmia ja kerkesin hyvin 18 takaakierrollekkin. Loppu rata ei tuottanut mitään ohgelmia. Koska oma ja Millan kunto oli hieman heikennyt pentujen takia, päätimme keskittyä Millan puomin ylösmenoihin, jotka ovat todella hilkulla. Lähes 10 min pähkäilyn jälkeen löysimme vihdoin paikan johon alan laittamaan pumpperia. Vaikka Millan onkin pieni maxi sillä on yllättävän pitkä askel puomille tultaessa. 

Voin sanoa, että hyvät treenit, parempi mieli.

Minna & Milla

Jennan huipputehistreenit 9.6.

Jennan viimeistelytreeni SM-kisoihin, joka oli meidän viimeinen ratatreeni ennen viikonlopun koitoksia. 


Lähdin liikkeelle kakkosen takaa ihmisnuolen-omaisesti ohjaten kuitenkin vasemmalla kädellä Nuukin putkeen. Nelosen takaakiertoon vastakäännös, samoin puomin jälkeen kutoselle myös. A:n alastulon pysähdystä muistuteltiin, kun mun vahva liike veti ensin Nuukin kontaktilta. Ysiltä selkeällä suunnan muutoksella kerrottiin seuraavan esteen sijainti, kympille merkkaus ja putkeen. Tässä hetki malttia, merkkaus 12:sta ja reippaasti liikkeelle tekemään jarrutus ja vastakäännös 13:sta. Lähetys kepeille, mistä reipas liike kohti putkea ja Nuuk valssilla putkeen. Persjättö putken jälkeen, jaakotus ja jälleen putkeen. Putken jälkeen taas persjättö ja vienti kepeille. 19-20 väliin valssi. Tehtiin rata nollana lopuksi ja käytiin läpi vielä kerran kontaktit (Nuukin puomin ylösmenot 100%!) sekä tehtiin kepit myös vedolla.

Hyvillä mielin kohti arvokisoja!

Unnu ja Nuuk


Jennan haastajatehistreenit 10.2.

Olimme Nuukin kanssa tuuraamassa Satua ja Murua haastajatehiksen treeneissä 10.2.

Alku sujui ongelmitta, tehtiin esteiden 2 ja 3 väliin välistäveto ja 3:lle vastakäännös. Vitosen takaakierto kierrettiin kauemman kautta. Nuuk haki 6- ja 7-hypyt luontevasti hyvillä linjoilla, seiskalle lähetys ja reipas liikkeellelähtö, jotta ehdittiin tekemään putkijarrua puomin jälkeen. Nuuk kääntyi putkelta hyvin, A:n jälkeen persjättö. Kepeillä mietitiin useita vaihtoehtoja. Tutustuessa päädyin pakkovalssiin ja se toimi ihan hyvin. Jatkotilanteessa se vaati koiralta itsenäistä keppien suoritusta, sillä jäin esteen 13 taakse ottamaan Nuukin vastaan. Hypyn jälkeen haltuunotto ja lähetys uudelleen kepeille, jonka jälkeen saattoi huoletta juosta kohti hyppyä 15. Toinen kokeiltu vaihtoehto oli jäädä kokonaan keppien toiselle puolen, eli niistettiin kepeille, juostiin koiran rinnalla kepit loppuun asti, lähetettiin koira hypylle 13 ja juostiin vastaanottamaan koira jälleen ensimmäiseen väliin. Tämäkin onnistui, mutta oli meille selkeästi hankalampi vaihtoehto ja vaati toisaalta pidemmän saaton kepeillä, jolloin jatkoon jäi heikommat saumat. 16-17 väliin tehtiin persjättö ja vastakäännös, 18-20 takaakierroissa piti muistaa hyvä oma liike, jotta ei jäänyt koiran jalkoihin.

Loppuun treenattiin vielä puomia ja hiottiin bumpperin avulla Nuukin ylösmenoa. Hyvältä alkoi toistot näyttämään ja saatiin sekä suorilla että käännöksillä hyviä ylösmeno-osumia. Kyllä se siitä, toistoja vaan lisää ja lisää ja lisää.

Unnu ja Nuuk




lauantai 25. heinäkuuta 2015

Pete Huotarin huipputehistreenit 20.1.

Pete Huotari koulutti huippiksia 20.1.

Radalla keskityttiin monessa kohtaa koiran linjaamiseen ja ainakin meille treenissä tuli paljon linjauksista jopa ihan uutta asiaa ja ainakin ajateltavaa jatkoon.


Lähdettiin liikkeelle tekemällä rytmitys kolmoselle ja vastakäännös neloselle, jonka jälkeen tiukka vastainen käsi vetämään koiraa vitoselle. Pete halusi kuitenkin vastakäännöksen tilalle rytmityksen ja vastakäden nelosen jälkeisestä ohjauksesta pois ja rintamasuunta pidettäisiin tiukasti menosuuntaan, eikä käännettäisi sitä siis koiraa kohti. Perusajatus oli, että koira kääntyisi itse tiukasti, kun vaan ohjaus olisi oikea-aikainen. Tämän kanssa taisteltiin hetki jos toinenkin. Meillä kuitenkin Nuukin kanssa näissä tilanteissa on vastakäsi ja rintamasuunta kohti koiraa ollut aina vahvasti mukana ja niinpä kun ne jätettiin pois, Nuuk ajautui hakemaan aina vitosen takaakiertona. Palattiin lopulta toteuttamaan tämä mun alkuperäisellä ajatuksella. 7 pyöritettiin kauemman kautta, siihen valssi ja 8-putken jälkeen persjättö, vaikka kiire vähän tulikin. Tässä toimi takanaleikkaus myös. 10-11 välin Nuuk kaarratti ensi yrittämällä ja pian huomattiin, että tämä oli meille haasteellinen väli saada tiukemmaksi. Lopulta tein vastakäännön kympille, jonka jälkeen työntö yhdelletoista ja vauhdilla valssaamaan ennen kolmeatoista. Jälleen valssi ennen putkea ja napakka rytmitys 16, josta valssilla taas putkeen. Yllättäen 16-17 välin Nuuk teki hyvin vaikka ennalta olin ajatellut, että saattaa hypätä 16 pitkäksi, kun tulee vauhdilla putkesta. Reippaalla liikkeellä tekemään vastakääntö 20:lle, josta lähetys putkeen ja jälleen vähän yllättäin jatkoon ei tullutkaan niin kovin kiire mitä olin kuvitellut, vaan Nuuk luki nätisti 22:n ja lähetyksen 23:lle. Siitä itse taas kerran reippaalla liikkeellä ottamaan koira valssilla yli 24:n ja valssi vielä sitten siihen viimeiseenkin väliin.

Kiitos Pete hyvästä treenistä!

Unnu ja Nuuk


tiistai 23. kesäkuuta 2015

Kiitos ja kumarrus!


Vastahan istuttiin aloituspalaverissa Sotungin koululla ja nyt kauden treenit ovatkin jo ohi. Jennan viimeiset treenit huippikselle juostiin varsin sateisessa säässä, mutta sehän ei meitä hidastanut, aurinkoinen Jenna piti siitä huolen. Ja se aika mitä ei juostu radalla, istuttiin buffakopissa piknikillä, tehokasta :)

Jenna oli kehitellyt taas hauskat ja vauhdikkaat kuviot. A:n ja putken erottelu aiheutti päänvaivaa monelle, koska jos ohjaaja ei ollut ajoissa, moni koira päätyi putkeen tai mahdollisesti ohi molemmista esteistä, kun jäi kiinni puomin takana leijeröivään ohjaajaan. Omakin koira kaipasi yksittäin muutaman kerran A:n vahvistusta ennen kuin lukitsi mistä on kyse, sen jälkeen ei vilkaissutkaan ansaputkea, vaan porhalsi eteenpäin.
Pujottelussa kokeilimme poispäinkääntöä keinulle  ja takanaleikkausta kepeille, jonka jälkeen keinun sai ohjattua sisäkautta, ja ensimmäinen vaihtoehto toimi ehdottomasti paremmin. 15-hypyllä viskileikkaus käänsi todella nätin linjan seuraavalle hypylle, vaikka hyvin tuohon olisi voinut valssi-valssi tai sokkarikuvioitakin tehdä.

Lopulta saatiin rata puhtaana läpi, siihen on hienoa päättää kausi. Mukavana yllätyksenä kotiin ehtiessä Jenna olikin jo toimittanut videon tuosta suorituksesta.

Kiitokset kauden mahtaville koutseille Janne, Ville, Pete ja Jenna! Kiitos mukavat treenikaverit! Kiitos HSKH! Aurinkoista kesää ja aurinkoisia treenejä ja kisoja kaikille, nauttikaa koiranne kanssa yhdessä tekemisestä!




maanantai 22. kesäkuuta 2015

Treenit 28.4.!!

Jenna Caloander

Parempi sikamyöhään kuin ei ollenkaan?? Unohdin aivan täysin tämän blogikirjoitusvuoron huhtikuussa ja muisti palailee pätkittäin näin juhannuksen päätteeksi. Mikä ajatusprosessi tässäkin on takana, kun yhtäkkiä tekemättömät hommat läjähtää tajuntaan. Onneksi kuitenkin tämä Jennan 28.4. pitämä treeni on myös syöpynyt omaan muistiin ja tästä on jopa videomateriaalia tarjolla.

Tässä radalla leikitellään usempaan otteeseen putken ja keppien valinnan välillä. Oma shetlantilaiseni ei ole yhtää putkihakuinen niin meille ei tuo putki juurikaan ongelmia aiheuttanut. Putkihakuiselle koiralle se on herkästi ainut vaihtoehto, varsinkin jos ohjaaja vielä blokkaa kepit koiran näkyvistä. Huoletta lupasin 20 askelkyykkyä jokaisesta yimääräisestä putkeen menosta. Ei tarvinnut kyykätä. Tasapuolisuuden vuoksi meillä oli kyllä sitten muita kohtia, joita saatiin työstää.

Rataantutustumisessa huomioni kiinnittyi seuraaviin kohtiin
- törkkää kunnolla nro 3
- oma liike kohti keppejä nro 5
- poispäinkäännös keppien jälkeen
- kunnon veto 7-8 välissä
- mielenkiintoisin kohta 11-14
- kunnon jarru ja käännös 15

Eniten treeniaikaa käytettiin esteillä nro 7-8 ja 11-14.

7-8 välissä täytyy vetää todella määrätietoisesti koira hypyn oikealle puolelle. Olin myös miettinyt hypyn ulkokehälle jäämistä, mutta kyllä tuossa kohtaa oikea-aikainen ja selkeä veto puolivalssilla toimii ja on nopein vaihtoehto.  Hypyn jälkeinen takanaleikkaus ainakin meidän tapauksessa hidastaa Miinan vauhtia.

11-14 pätkälle koitettiin useampia eri vaihtoehtoja. Miina ei irtoa pimeisiin putkikulmiin, tai irtoaa, mutta maltti ei riitä putken sisäänmenon etsimiseen. 13 putken sijaan Miina hakeutui usempaan otteeseen pujottelemaan putken takana näkyviä keppejä. Päädyttiinkin siihen, että hakeudun itse putken ja keppien väliin. Tämän reitin ratkettua luontavimmaksi ohjausvaihtoehdoksi tuli tuplasokkari, joka näyttää videollakin toimivan ihan hyvin. Ohjaajalla tässä vaihtoehdossa on ehkä hiukan hoppu 14 takaakiertoon, mutta onneksi kouluttajan kannustus raikui taustalla ja askel oli kevyt ;)

15 hypyn käännös meni omasta mielestäni koko ajan pitkäksi. Siihen olisi voinut varmaan koittaa vastakäännöstä tai terävämpää valssia. Tuossahan on 14-15 esteväli todella pitkä, joka kyllä ainakin omalla koirallani aiheuttaa herkästi pitkäksi hyppäämistä. Videolta tarkasteltuna valssini on valovuoden myöhässä ei valssi lähtee, kun Miina on jo hypyn päällä.

Tämä oli kyllä todella miellyttävä treeni sai juosta ja kokeilla eri ohjausvaihtoehtoja eri kohtiin. Menkäähän kokeilemaan! Tässä alla vielä pari videota :)






torstai 18. kesäkuuta 2015

Jennan haastajatehistreenit 16.6

Viimeiset haastajien treeenit on nyt takana ja vauhdikkaan radan Jenna oli taas meille kehitellyt. Ohjasin esteet 1-4 putken puolelta. Nero haki koko treenin ajan tosi innokkaasti kepeille, vaikka se ei normaalisti niin teekkään. Meidän suurin ongelma kohta olikin heti kolmos hypyllä, kun Nero haki siitä suoraan kepeille eikä tullut ohjaukseen mukaan. kokeiltiin ensin vastaista kättä ja muutaman kerran palkkausta. Se sujuikin alkuun ihan hyvin, mutta loppu treenistä kun otettiin koko rataa uudelleen Nero alkoi taas hakemaan keppejä niin voimakkaasti, että jouduin tekemään 3 hypylle vastakännöksen.

7 hypyn jälkeen tein valssin. 10 putken jälkeen sai juosta kovaa, jos halusi keretä 11 ja 12 hyppyjen oikealle puolelle. 12 hypyn jälkeen Nero haki taas keppejä, joten jouduttiin sitä palkkaamaan muutaman kerran. Kolmelletoista tein valssin ja 14 hypyn jälkeen persjätön. 13 hypyllä valssi levisi alussa liikaa, jonka takia Nero ei tullut takaatyöntöön vaan jäi mun selän taakse. A:n jälkeen lähetys 18 putkeen ja 19 hypylle valssi. Siitä lähetys putkeen ja itse sai taas juosta 21 hypyn takaakiertoon.

Kontaktit ja lähtö sujuu nykyään tosi hyvin vaikka aina välillä saakin olla muistuttelemassa. Ollaan kyllä saatu tosi paljon hyviä vinkkejä tehiksen kouluttajilta ja kehitystäkin on tapahtunut. Kiitos tästä kaudesta Jenna ja muut kouluttajat, sekä tietysti muut tehisläiset!

Katariina & Nero






keskiviikko 27. toukokuuta 2015

Jennan vauhtibaana 26.5.2015

Tiistai-illan iloksi Jenna olikin kehitellyt meille vallan vauhdikkaan ratapläjäyksen. Rataantutustumisessa tosin meinasi alkuun nousta hikikarpalot otsalle ihan vaan tuskasta, kun samoilla esteillä pyöriminen aiheuttaa lievää oikosulkua ainakin allekirjoittaneen päässä. Tilanne ei kuitenkaan ollut lainkaan huolestuttava, kun sai sen lisänumeron messiin, eli pääsi koiran kanssa tulille. Meidän teemana oli tänään rimatreeni ja siinä onnistuimme hyvin.

Alussa ei mitään ongelmaa, kun vaan lähtee ajoissa liikkeelle kakkosen pakkovalssista ja koira irtoaa kepeille. Rallatuksen jälkeen kokeiltiin vähän pyörittelyä valsseilla 7-10 väliin, joka ainakin meillä toimi vallan loistavasti. Ratapiirroksesta poiketen muuten 8 hyppy suoritettiiin toiselta puolelta. Loppuradassa ei ollut mitään ihmeellisempää, pakkovalssi 17 putkelle ja toinen samanlainen tai japski 19 hypylle, josta sitten täysiä rytmittämään nätisti takaaleikkaus hypylle 24.

Vaikka päästiinkin nätisti nollalla ja hyvällä fiiliksellä baana kokonaankin läpi, keskityimme enemmän rimatreeniin pätkällä 12-15. Siinä sopivasti ohjaajan linja vähän häiritsee koiraa 14 hypyllä takaakiertoon painaessa, joten vahvistettiin sitten koiralle huolellisuutta keskittyä hyppyyn siitäkin huolimatta. Toinen haastava rima on takaakierto 15, jossa koiralta vaadittiin fokusta omaan tekemiseen eikä kipparin tuijottamiseen.

Kaikenkaikkiaan siis superhauska treeni, jossa me pääsimme toimimaan omalla osaamisaluueella kokoajan ja sen lisäksi vielä kirsikkana kakun päälle päästiin palkkaamaan myös huolellista rimaosaamista nelijalkaiselle.

tiistai 19. toukokuuta 2015

Jennan treeni haastajille 19.5.2015

Jennan treeneissä riitti taas vauhtia ja haastavia kurveja. Alun tiukkoihin käännöksiin toimi parhaiten valssit. Päästiin taas harjoittelemaan oikea-aikaista liikkuvaa valssaamista ja saatiinkin lopulta myös ohjaaja toimimaan halutulla tavalla. 8-9 väliin ennen keppejä persjättö käänsi ainakin Rallia juuri sopivasti antaen minulle riittävästi etumatkaa esteen 11 takaa kiertoon ehtimiseen. Erikoisesteet kuten hyppy ja pituus tiukoilla linjoilla eivät tuottaneet koirille suuremmin vaikeuksia, mutta hyvä muistaa treenata tällaista etenkin näin arvokisojen alla.

torstai 23. huhtikuuta 2015

Jennan haastajatreenit 21.4.2015


Alkuun heti Jennan treenistä ratapiirros. Ensimmäisenä ajatuksena oli, että miten tuonne ysille ehtii Neon kanssa tekemään edes poispäinkäännöksen ja toisekseen, että joudunko hyppimään itse puomin yli, sukeltamaan sen ali vai teenkö vaan täystörmäyksen siihen... Kamera mukaan ja hallille siis testaamaan tätä rataa. Koska järkkärin kanssa ei radalla voi juosta, niin muuna kuvituksena toimikoon treeneistä nappaisemani kuvat ihanista treenikavereista. 

Nero puomilla

Alkuun tein Neon kanssa kolmoselle vekkauksen ja vastakäännöksen. Ja pujottelun jälkeen japanilaisella putken ohi takaakiertoon. Sitten vaihdettiin valssi kolmoshypyn ja pujottelun väliin ja se oli kuin olikin parempi, vaikka minä ja valssit ei oikein yhteen sovita. Japanilainen toimi oikein hyvin tuossa putken ohituksessa, ja ne putket jos mitkä on Neon lempparia! 

 Jay puomilla

Nuutti valmistautuu lähdössä

Yllättävän hyvin sitä sitten kuitenkin ehti sen puomin kiertää ja poispäinkäännös toimi hyvin ysillä. Puomin jälkeinen elämä olikin sitten ohjaajalle (tai ainakin Neon puikoissa olevalle) treenin "lepohetki", kun enää en vaihtanut puomin toiselle puolelle, vaan putket 17 ja 18 ohjasin puomin toiselta puolen. Neolle vastakäsi ja askel putkeen 17 lähetyksessä heti hypylle 16 tehdyn vedon jälkeen ja putkeen 18 Neo kääntyikin jo automaattisesti. 18 putkelle putkijarrua ja koira tuli oikealle puolelle 19 hyppyyn nähden. Ilman putkijarrua vetäisi helposti sen verran pitkälle, että 19 olisikin ollut takaakierto. Tuo kun korjattiin, niin toimi hyvin. 


Nana puomilla

Miina puomilla

Kuten kuvista näkee pari huippuakin oli tuuraamassa haastajissa. Tämä oli oikein oiva treeni taas meille Neon kanssa. Saatiin harjoitella sitä ohjaajasta kaukana olemista ja ohjauksien toimimista näissä tilanteissa. Samoin taas minulle suotiin mahdollisuuksia opetella taas "karkaamaan" Neolta, eli mahdollisuuksien mukaan jättää tuo turboahdettu karvakasa suorittamaan itsenäisesti esteitä ja itse liikkua jo kohti uusia esteitä.

Milo haluaisi jo palkkaa tai vaihtoehtoisesti lisää äksöniä ;)

Treeniterkuin,
Ulla ja Neo

torstai 16. huhtikuuta 2015

Jennan kontaktitreenit 14.4.2015




Tämä rata oli täynnä niistoja, persjättöjä ja kunnon kontaktitreeniä. Alku meni mukavasti siten, että kakkosesteelle niistopersjättö ja kolmoselle valssi ja siitä tykitystä puomille. Putken kautta A:lle ja A:n jälkeen persjättö, sitten jalkoja jalkojen eteen ja persjättö esteen 9. jälkeen ennen keppejä. Keppien jälkeen este 11. takaakiertona, 12. takaakiertona, 13. lyhemmän kautta ympäri, 14. takaakiertona lyhemmän kautta ja kohti keinua. Yllättävän vaikeaksi Säteelle osoittautui ensimmäisen putken jälkeen tiukasti kääntyminen seuraavan putken suulle.

Rata oli loistava kontaktitreeni, sillä sekä puomin että keinun jälkeen edessä oli houkuttelevat putkiensuut. Säteen kanssa treenataan nyt todella nopeita pysäytyksiä kontakteille siten, että saa tulla heti kun annan luvan. Eli välillä saa tulla lähes juosten läpi ja välillä en annakaan lupaa lähteä ja joutuu kunnolla pysähtymään. Eli tehtiin niin että välillä vapautin nopeasti ja välillä hitaasti. Pari virhettäkin saatiin aikaiseksi eli pääsin kätevästi ojentamaan koiruutta.

Kiva ja hyödyllinen treeni J!
Riikka&Säde

torstai 2. huhtikuuta 2015

Huipputehis 31.3.



Jenna veti taas kerran ihan loistavat ja vauhdikkaat treenit, joista jäi todella hyvä mieli. 
Alussa ohjasin Nuutin 2 esteelle takaakiertoon ja tein valssin ja sama liike 3 ja 4 väliin. Kierrätin Nuutin kauempaa kautta, koska siinä vauhti pysyi paremmin yllä, ja Nuutti ei tunnetusti ole näppärin kääntymään tiukissa kulmissa. 5 esteelle ohjasin takaakierrolla ja sen jälkeen tein valssin. Ennen putkea piti tehdää tiukka putkijarru. Esteen 7 otin niistolla, ja vein ulkokautta kepeille. Nuutilla on todella itsenäiset kepit, joten pystyin jäädä odottamaan esteelle 9 ja ohjaamaan ihmisnuolella esteelle 10. Jotta vauhti pysyi paremmin yllä, tein pakkovalssin esteelle 11, josta saatiin hyvä vauhti suoralle. Nuutti ei kertaakaan edes katsonut 6 putkeen päin, vaan tuli kiltisti ohjauksen mukana poispäinkäännöksellä kepeille. 
Koska keskityttiin rimojen tiputteluun, niin pääsin vetämään kevyen 44 esteen radan, kun tein kaksi kierrosta putkeen. Nuutti piti todella nätisti rimat ylhäällä ja keskittyi ohjaukseen, vaikka oli jo todella väsynyt. Kyllä sai taas olla tyytyväinen pikkumieheen. :)
Kiitos taas Jennalle treeneistä ja hyvälle porukalle seurasta!

Heini & Nuutti

keskiviikko 25. maaliskuuta 2015

Haastajissa tuuraamassa 24.3.

Allekirjoittaneella jäi syksyllä hallikauden ensimmäiset treenit raportoimatta tänne tehisblogiin, joten ikään kuin katumusharjoituksena pääsen nyt tekemään "tuplavuoron", kun eilisen tuurauksen myötä myös blogivuoro siirtyi minulle.


Jennan tämänviikkoinen rata vaati vielä vähän enemmän juoksuvoimaa kuin edellinen ja lisäksi tarkkaa omien linjojen hallintaa sekä ohjauksen rytmittämistä ennen pahimpia kiirepaikkoja.

Alku otettiin noin putken ulostulopään kohdalta ohjaten. Kolmoshyppy joko pyöräyttäen tai jaakotuksella, minä valitsin jälkimmäisen ja hyvin toimi Kirpulla. Viitoshypyn takaakiertoon toimi useimmille koirakoille parhaiten sylkkäri tai poispäinkääntö, mutta Kirpulla ei putken jälkeinen kaarros valunut valssillakaan, joten emme edes kokeilleet toisia vaihtoehtoja, ne kun tyypillisesti hidastavat Kirpun etenemistä.

Esteet 7-9 osoittautuivat meille todelliseksi ongelmakohdaksi. Tarkoituksenani oli tehdä kohta niin, että 7-hypyn takaakierron jälkeen normaali veto 8-hypylle, jonka jälkeen persjättö ja tuuppaus putkeen, ja itse kohti 10-hypyn siivekettä seuraavaa kuviota varten. Vaikeuksia tuotti jo Kirpun saaminen 8-hypylle oikeasta suunnasta, se kun ei niin hakeudu minua kohti ja ottaa hypyt mieluusti takaa. Kun tämä saatiin toimimaan (joko puolivalssilla tai flippi-/japsityyppisellä ohjauksella), ei seuraavaksi meinattu osua kovassa vauhdissa putkelle ollenkaan. Ainoalla jotenkuten onnistuneella suorituksella Kirppu vielä kääntyi putkesta väärään suuntaan.

Tauon jälkeen jatkettiin uudella taktiikalla eli takaakierron jälkeen lähetys 8-hypylle ja putkeen, jonka jälkeen siirtyminen puomin keppienpuoleisen päädyn puolelta vastaanottamaan koiraa putken suulta. Tämän vaihtoehdon olin sulkenut pois jo ratapiirustukseen tutustuessani, mutta kas kummaa, vaihtoehto jäikin tarkistamatta varsinaisessa rataantutustumisessa. Kirppu irtoaa putkiin hyvin myös pimeistä kulmista, eikä puomissakaan ollut ihan niin paljon kierrettävää kuin ratapiirustus antoi ymmärtää, joten tämä ohjausvalinta toimi kuin unelma ja sekä koiran vauhti että linjat olivat huomattavasti paremmat kuin toiselta puolelta ohjattaessa. Kun saatiin kerralla onnistumaan, ei jääty enää hinkkaamaan.

10-hypyn otin päällejuoksuna (eli hypyn "eteläpuolta" liikkuen) ja 11-hypyn takaakierto tehtiin hypyn oikeanpuoleisen siivekkeen ympäri. Nämä on oikeastaan sellaisia kohtia, joita pitäisi kellotella enemmän - usein jopa Kirpun tyyppisellä pienellä ja hyvin kääntyvällä minillä on todellisuudessa edullisempaa kierrättää kauemman siivekkeen kautta, jolloin eteneminen on suoraviivaisempaa ja vauhti pysyy paremmin yllä. Tällainenkin suoritus nähtiin treenikaverin toteuttamana, samoin toimivia ratkaisuja olivat 10-11 -väliin valssaaminen sekä vippaus 11-hypyn takaakiertoon.

Kepeilleviennissä ei oikeastaan muita vaihtoehtoja ollut kuin lähettää koira 13-hypylle riittävän kaukaa ja rytmittää oma liike niin, että koira lähti etenemään putkeen eikä kääntynyt takaisin ohjaajaa kohti, ja sitten laittaa töppöstä toisen eteen sen verran päättäväisesti, että ehti auttamaan koiran 3-hypyn (joka oli todellisuudessa lähempänä suorituslinjaa) ohi keppien aloitukseen. Loppukuvioihin valitsin ohjauksiksi valssin 19-20 -väliin ja päällejuoksun 21-hypylle. Kirpun kanssa menivät oikeastaan kaikki paikat hankalan alun jälkeen ihan hyvin, lukuunottamatta paria huolimattomasta ohjauksesta aiheutunutta putken ohitusta. Nämäkin saatiin korjattua heti uudella yrityksellä.

Hauska treeni tämäkin, ja näin vajaa vuorokausi treenien jälkeen voi todeta, että jalat tietävät kyllä olleensa eilen urheilemassa... Taitaa olla lepopäivä paikallaan niin koiralle kuin ohjaajallekin.

Terhi & Kirppu

PS. Niistä syyskuisista Jannen vetämistä treeneistäkin on nyt tuotu ratapiirustus blogiin, aikajärjestyksessä omalle kohdalleen. En yrittänyt enää tässä vaiheessa muistella treenejä ratapiirustuksen yhteyteen, mutta sen verran voin paljastaa, että hiki tuli silläkin kerralla...

tiistai 17. maaliskuuta 2015

Huipputehis 17.3.

Jenna veti vauhdikkaat huipputehistreenit. Nämä olivatkin vasta kauden toiset treenit Jennan kanssa, kun neljä viikkoa sitten oli Iina tuuraamassa Jennan ollessa synnytysvahdissa ja kaksi viikkoa sitten ei treenattu ollenkaan vaan pyöritettiin Tehis-epiksiä hallin toisessa päässä.


Alkuepäsuoralle oli useimmalla tehisläisellä, allekirjoittanut mukaanlukien, ohjausvalintana vetää koira koko pätkä vasemmalta ohjaten, josta veto kepeille ja leikkaus keppien toiselle puolelle. Jennalla oli kuitenkin toisenlaiset ajatukset ja niinpä jokainen vuorollaan päätyi treenaamaan alkua kokonaan keppien ja 5-hypyn välistä ohjaten. Kirpulla ei ollut tämän ajatuksen kanssa mitään ongelmaa, mutta aika monta toistoa vaadittiin, että saatiin ohjaaja heilahtelemaan oikeaan aikaan oikeaan suuntaan. Ensin en osannut rytmittää kakkosen ja kolmosen väliä mitenkään, ja kun tämä saatiin toimimaan, olivat jalat ja kädet seuraavaksi solmussa kepeille käännettäessä. Tämä pakkovalssinomainen keppien aloitus on minulle aika vieras, kun tykkään yleensä mieluummin antaa koiran hakea keppien sisäänmenon itse kuin olla lähellä auttamassa. Tosiasia kuitenkin on, että kolmosluokassa tulee nykyään vastaan tilanteita, joissa olisi suurta etua siitä, että voisi ottaa koiran ahtaassakin paikassa vastaan keppien toiselta puolen, joten kyllähän tästä taidosta olisi minunkin työkalupakissani hyötyä. Ja saatiinhan ohjaus toimimaan niinkin hyvin, että viimeisellä toistolla meni jo täysin luontevasti, ajattelematta.

Hypyltä 5 hypylle 10 vaadittiin rohkeaa liikkumista koiran pitämiseksi edullisilla linjoilla. 7-hypyn tein takaatyönnöllä ja päällejuoksulla, hypyt 8-9 luonnollisesti keinun puolelta ohjaten ja 10-hyppy ristiin hyppäyttäen (eli takaakiertoon oikeanpuoleisen siivekkeen kautta). Pari kertaa onnistuin päästämään Kirpun selkäni takaa 10-hypylle väärinpäin, kun en prässännyt 9-hypyltä vastaanottaessa tarpeeksi. Tarkkuutta tämä periaatteessa simppeli kohta vaati, ja sitä liikkumista.

Esteet 11-14 tehtiin kokonaan puomin "pohjoispuolta" liikkuen ja Kirppu ampuikin 13-hypylle täysin epäröimättä kaikilla muilla toistoilla paitsi sillä, jolla löysäilin itse, enkä tukenut koiran etenemistä omalla liikkeelläni riittävästi. Hypyllä 15 nähtiin monelta treenikaverilta hienoja poispäinkäännöksiä, mutta meille toimi hyvin valssi puomin päässä. Putkeen irrottaminen onnistui hyvin eikä putken ja keinun väliselle persjätölle ehtimisessä ollut ongelmia. Hyppyjen 19 ja 20 väli tehtiin päällejuoksulla, tilaa ja aikaa oli hyvin, kun keinulla sai kuitenkin hyvän etumatkan.

Kiva treeni, joka antoi sekä uusia ohjauskokemuksia että vähän uutta ajateltavaakin. Kirppukin jaksoi yllättävän hyvin, vaikka toistoja tuli runsaasti ja joutui myös sietämään ohjaajan töpeksimisiä jopa tavanomaistakin enemmän. Kiitos Jennalle hyvästä treenistä ja treenikavereille jälleen kivasta treeni-illasta (ja mokkapaloista)!

Terhi & Kirppu

perjantai 13. maaliskuuta 2015

10.3 haastajien kiemurat

Jenna oli suunnitellut haastajille mielenkiintoisen radan:




Suunnittelin radan alun ohjaavani koiran putken jälkeen kepeille oikealta puolelta (tyhmästi suunniteltu :D). No, koira ajautui väärään keppiväliin. Aloitettiin alusta ja kutsuin Pihlan keppien vasemmalta puolen ja kädellä merkkaus oikeaan keppiväliin, niin johan alkoi sujumaan.

Kepeiltä vienti neloselle onnistui hyvin, samoin esteet 5, 6, 7 ja 8. Esteelle nro 9 oma ohjaus loppui kesken ja koira hyppäsi esteen väärältä puolelta. Vähän keskittymistä itselle ja jatkettiin matkaa esteelle nro 10. Olin suunnitellut takaakierron jälkeen persjätön, mutta valssi toimikin siinä meillä paremmin.

Este nro 11 suoraan, 12 takaakiertona ja putkeen lähetys. Putkesta Pihla kääntyi kummallisesti jatkuvasti väärään suuntaan. Huomattiin kuitenkin, että oma kroppa ohjasi ennen putkea hieman vasemmalle, jonka takia myös koira kääntyi putkesta väärään suuntaan. Ratkaisuksi löytyi esteelle nro 12 takaakierto-vastakäännös, jolloin koira kääntyi hienosti putken jälkeen kohti ohjaajaa.

 Rataa jatkoimme esteelle nro 18 saakka, josta me emme enää rataa jatkaneet loppuun, sillä halusimme käyttää toisen treenipätkän keinun vahvistamiseen. A-esteeltä kepeille osa näytti menevän pakkovalssilla tai leijeröimällä ja esteelle nro 21 harjoiteltiin saksalaista.

Eve ja Pihla kiittää Jennaa uusista treenivinkeistä :)! Aurinkoista kevään jatkoa kaikille!

tiistai 24. helmikuuta 2015

Jennan huipputehistreenit 24.2.2015


Puomin leijeröinti herätti rataantutustumisessa suurinta pohdintaa. Koiran irtoaminen putkeen osoittautuikin käytännössä yllättävän haastavaksi. Putki oli kaukana ja ohjaajan liike lähetysvaiheessa melko pysähdyksissä. Osalla koira kieltäytyi irtoamasta ja osalla koira kaarratti putkensuun ohi. Kohta vaatikin monella palkkaamista ja Jenna pääsi apuohjaajaksi putken suulle :)

Harjoittelimme Nenan kanssa käännöksen ja eteenirtoamisen erottelua juoksukontaktilla. Nena otti häiriötä liikkeestä, jos menin käännökseen voimakkaasti mukaan. Parhaiten käännös onnistui, kun koira sai painaa edellä ja antoi vain sanallisen käännöskäskyn. Jälkeen jättäytymisessä oli sekin hyöty, että siinä oli hyvin ohjaamassa koiraa putkeen. Juoksukontaktin käännösten häiriöharjoittelua täytyy kuitenkin muistaa tehdä jossain välissä.

Radan alussa olin suunnitellut valssaavani kolmosesteen taakse, josta olisin työntänyt koiran nelosen taaksetyönttöön. Ohjaajan jalka ei kuitenkaan noussut tarpeeksi ja olin auttamattomasti myöhässä. Olin hylännyt persjätön esteiden 3 ja 4 väliin siinä ajatuksessa, että hartialinja ehtisi ohjata koiran puomille. Kokeilin kuitenkin tätä ratkaisua ja se toimi mainiosti ja myöhästymisongelmaa ei ilmennyt.

Linja putkesta kepeille oli yllättävän haastava. Moni teki persjätön muttei kiihdyttänyt tarpeeksi ja koira pääsi kaarrattamaan ennen keppejä ja meni väärään väliin. Valitsin rataantutustumisessa vaihtoehdon, jossa ei ollut niin kiire ja tein takanaleikkauksen kepeille. Siinäkin piti muistaa kääntää koiran linjaa oikeaan keppiväliin.

Keppien jälkeen oli mukava pyöritys, jossa pääsi harjoittelemaan välistävetoja, päällejuoksuja ja valsseja.

Viimeisessä putkikäännöksessä pääsimme testaamaan Nenan putkikäännöskäskyt ja käännös toimi hyvin. Vaihtoehtoisesti ohjaaja juoksi nopeasti puomin loppuosaan vastanottamaan koiran viimeiselle esteelle. Tämä toimi monella myös erinomaisesti.

Satu & Nena

sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Tervetuloa halliepiksiin ti 3.3.!



Linkki ennakkoilmoittautumiseen:

https://docs.google.com/forms/d/1T6PQTpABAYRkAsjqUmHe200HXP-0j408SFSdistOKzs/viewform

Iina Asunnan huipputehistreenit 17.2.2015

Viime tiistaina Jenna valmistautui pikku sheltti-vauvojen kätilönä toimimiseen, joten tehistreenejä tuli vetämään Iina. Jenna oli laatinut treeniradaksi oikean valssihirviön. Tosin Ulla ja Neo ainakin tekivät alun leikkauksilla, mikä näytti toimivan sekin. Itse sain jo etukäteen ohjeeksi, että esteet 1-6 on ohjattava valsseilla... Pitkät estevälit kieltämättä pelottivat.


Alku oli sinänsä helppo, kun sain etumatkaa sillä että tönäisin Valon kakkoshypyn takaakiertoon kauempaa kakkosen ja kolmosen välistä. Valssit sujuivat yllättävänkin hyvin eikä Valokaan päässyt suurimmaksi osaksi juurikaan kaarrattamaan. Taas tultiin siihen, että vaikka Valo ei käänny tuollaisia käännöksiä todella tiukasti, se pitää kuitenkin hyvin vauhdin yllä mikä todennäköisesti onkin sille nopeampi vaihtoehto, kunhan ei pääse ihan kaahottamaan. Valo hakee esteitä hyvin ja harvemmin tulee kieltoja, sen kanssa vastaavissa valsseissa pitää uskaltaa kääntyä tarpeeksi aikaisin koiraa kohti jotta käännösvihje tulee ajoissa. 

Tämän radan vaikea paikka oli minulle ja Valolle ehdottomasti esteet 5-6. Katsoin kun muut niin sujuvasti ohjasivat koiriaan oikeaan putkenpäähän jopa vedoilla. Mun oli ensinnäkin vaikea ehtiä koko 5-esteelle, ja vaikka välillä joten kuten ehdinkin, väärä putkenpää veti Valoa vahvasti puoleensa niin että hyppy tuppasi valumaan (tai koira löytymään sieltä väärästä päästä). Tuota väliä treenailtiin siis suurin osa ajasta, palkkailtiin Valoa tiukasta käännöksestä. Itse piti taas muistaa malttaa pysähtyä totaalisesti ja jättää väärää putkenpäätä kohti pyllistelyt pois. Puhuttiin myös äänenkäytöstä, ja tässä kohdassa pikku ärjymisestä olikin taas hyötyä. Saatiinhan se Valo reagoimaan kyllä, mutta en voi väittää että olisi mitenkään nautinnollinen kohta ollut tämä 5-6 valssi. :) 

Näinhän se kuitenkin on, että noita omia heikkouksia kannattaa treenata, ja itse yritän treeneissä haastaa itseäni niin, etten menisi aina sieltä missä aita on matalin. Niistot sujuivat kivasti, niissäkin pitää muistaa malttaa vähän odottaa koira mukaan. Kepeille ohjasin leikaten ja poispäinkääntö keinulle, mikä sinänsä onnistuikin hyvin mutta keinua piti vähän hioa. Ei siinä muuta ollut kuin että mun irrotessa vahvasti sivuun Valo lähti keinulta ennen lupaa keinun koskiessa maahan. Ennen se sai niin tehdäkin, mutta koska alkoi ennakoimaan keinulta poistumista vähän liikaa kisoissa, olen siirtynyt versioon jossa odotetaan lähtölupaa. Palkkailtiin sitten vähän keinua. Loppuradassa ei ollut meille mitään ihmeellistä. Kiitos Iinalle kivoista treeneistä!

Terkuin Katri ja Valo


torstai 5. helmikuuta 2015

Pete Huotarin haastajatehistreenit 27.1

 
 
Pete Huotari oli kouluttamassa haastajia 27.1.
 
Neron kanssa jo heti alussa oli ongelmia ja tosi moni rima tippui, vaikka rataa katsellessa ajattelin alun olevan suht helppo meille. 4 hypylle tein niiston ja vitos hypylle vastakäännöksen. Vaikeinta oli keretä nelosen niistoon. Pete laittoi mut juoksemaan kädet selän takana ja sillä saatiin myös rimoja pysymään ylhäällä.
 
7 hypylle tein valssin ja tarkoitus oli leikata 9 putkeen. Itse en kääntänyt rintamasuuntaa tarpeeksi ja juoksin ihan liian pitkälle, jonka takia Nero meni väärään päähän. Treenin ehkä avartavin kokemus oli, kun Pete laittoi mut ohjaamaan taas ilman käsiä ja heti 7 hypyn valssin jälkeen jäämään paikoilleen ja vaan kääntämään rintamasuuntaa. Itse en olisi ikinä uskonut, että Nero hakisi oikean putken pään jos jään niin taakse, mutta sinne se vaan meni. Oli tosi hienoa huomata kuinka vähällä ohjauksella koiran saa menemään sinne minne halutaan. Peten sanoin kaikki muu on vaan ylimääräistä.
 
Putken jälkeen juoksin hypylle 12 tekemään niiston ja persjätön, jonka jälkeen 13 valssi. Hypylle 15 tein taas valssin ja juoksin hyppyjen 11 ja 13 välistä kepeille. Nero haki väärään väliin ja sain taas laittaa kädet selän taakse ja juosta koiran linjaa päin, jolloin saatiin kepeille meno onnistumaan. Tämän pidemmälle ei Neron kanssa päästy.
 
Pitää alkaa useamminkin treenaamaan ilman käsiä. Hauskat ja opettavaiset treenit takana!
 
Katariina ja Nero


torstai 8. tammikuuta 2015

”Ei tää ole kropasta kiinni” Outi ja Milo Villen treeneissä 16.12.

Hallilla 16.12.2014 klo 19.55. Edessä tämän vuoden viimeiset agilityn tehistreenit ja kouluttajana Ville Liukka. Takana hektinen työpäivä minuuttiaikataululla. Energiat nollassa. Mukana Milo, jolla energiatasot katossa. Räjähtääköhän länderi radalla liitoksistaan ja pysyykö ohjaaja lainkaan mukana. 






Mitä sitten kävikään? Radalle mars!

Keskityimme Milon kanssa Villen ratakuvioista mustilla numeroilla merkittyyn rataan (1-18).
Ensimmäisenä teemme pätkän 1-6, joka päättyy puomin palkkaamiseen. Esteväli 4-5 pääsee klassisesti valumaan kun lähden liikkeelle liian läheltä estettä 2 ja pusken omalla liikkeellä Milon liian pitkäksi esteellä 4. 

Neuvottelu Villen kanssa ja korjauksena otan alun kauempaa esteen 3 tienoilta ja saan itselleni paremmat linjat, Milon linja korjaantuu samalla. Ja lopuksi onnistunut puomi, hyvä Milo! Fiilikset nousussa.

”Ei tää ole kropasta kiinni ja survo se sinne putkeen”

Seuraavaksi esteet 7-14. Osalla ryhmän koirakoista oli haasteita A:lle hakeutumisessa. Milolla ei tätä ongelmaa ole, fokus on selkeä ja A:lle mennään suorasta putkesta raketin lailla. Jälleen onnistunut alastulokontakti ja vielä kovasta vauhdista, hurraa!

Ensimmäinen yritys esteistä 10-12 päättyy siihen että löydän itseni valssaamassa hypyn 11 jälkeen. Valitan Villelle ”Ei mun kroppa taivu tähän, mahdoton tehtävä”. Ville toteaa huvittuneena ”Ei tää ole kropasta kiinni” ja suosittelee tilalle persjättöä, jota kategorisesti karsastan ohjauksena koska pidän itseäni aina siihen liian hitaana. Lisäksi Ville ohjiestaa, että koira ”pitää survoa sinne putkeen” ja vastainen käsi otetaan survojaksi.

Ei muuta kuin kokeilemaan. Koira kontaktille, lähetys esteelle 10 ja tossua toisen eteen! Ilokseni huomaan ehtiväni ohjaukseen ja olen jopa ajoissa ”survomassa” Miloa putkeen. Ja hyvinhän länderi sinne taipui. Hurraa me onnistuttiin! Kiva tunne, homma ei tosiaan ollut kropasta kiinni!

Kepit, kee kee kee kee

Kepeille mennessä kokeilin kumpaakin putken puolta ja ensi yrittämällä kummassa ohjauksessa (jotka huitoivat vähän sinne sun tänne) Milo kääntyi muurille. Pikapalveri taas Villen kanssa ja oman liikkeen sunnaksi keppien toinen keppi. Ja vastaista vähän avuksi. Putken juoksin keppien puolelta. Hyvin toimi, mutta itselle muistiin, että pitää vielä vahvistaa tämän radan tyyppistä lähestymistä kepeillä tilanteessa, jossa ohjaaja ei ole ihan siellä hollilla vaan jää jälkeen. Joskushan sellaistakin tapahtuu….. 

Keppien jälkeinen elämä on kiinni rohkeudesta ja liikkeen suunnasta 

Keppien jälkeen suunnitelma oli selvä. Valssi keppien päässä, Milon ”törkkäisy” hypylle 15 ja itse pika pikaa kohti estettä 17. Noh, aluksi vähän säädettiin sitä liikkeen suuntaa, joka meinasi kokoajan viedä kohti estettä 16. Klassinen virhe tässä kohtaa on myös jäädä jumiin esteelle 15, silloin ei ehdi eteenpäin, tuli kokeiltua.
Sitten kaikki loksahti paikoilleen ja ehdin ohjaukseen. Me onnistuttiin taas, hyvä me!
Kaikki oli kiinni rohkeudesta lähteä liikkeelle ja luottamuksesta koiraan esteellä 15. Sitten vain oikea suunta ja koira mukaan esteellä 16.

Esteellä 17 tein itse takanaleikkauksen, mutta nähtiin siellä myös esim. japanilainen. Vikkeläkoipisilla toimi oikein hyvin.

Loppusaldoksi jäi hyvä mieli

Ja mitä radalla opittiin? Jälleen kerran oma oppi oli se, että luota koiraasi ja liiku rohkeasti. Käytä hyväksesi tilanteet, joissa saat etumatkaa ja pääset sijoittumaan tulevaa varten. Ei saa jäädä kiinni tilanteisiin. Kuinkakohan onta kertaa tämä pitää oivaltaa että menisi käytöntöön. Muutama tuhat oivallusta on nyt takana, alkaakohan riittää?  

Onneksi näissä asioissa myös onnistuttiin!

Agilityssä ei onneksi onnistuakseen tarvitse olla pikajuoksija, vaikka toki tuosta ominaisuudesta on apua. Ja vaikka toisinaan tunnenkin itseni HSKH-oransseissa radalla kiituroivaksi plussapalloksi niin aika otetaan koirasta ja koiran voi opettaa monella tavalla.

Hyvän mielen toivat myös Milon kontaktit ja se että länderi ei räjähtänyt kappaleiksi radalle. Vire pysyi tolkullisissa rajoissa ja yhteistyö pelasi. Ihana Milo!

Outi & Milo